Carol Shields: Kivipäiväkirjat

Niin sanotusta lähikirjastostani eli jumppapaikkani kirjahyllystä on lainattu myös tämä Kivipäiväkirjat. Se kertoo Daisy Goodwillin elämätarinan syntymästä kuolemaan saakka. Daisyn kasvattaa vieraat ihmiset, koska hänen äitinsä kuoli synnytyksessä ja isänsä kääntyi sisäänpäin vaimonsa kuoleman jälkeen. Myöhemmin Daisyn isästä tulee menestynyt liikemies ja Daisy tutustuu isäänsä vasta aikuisuuden kynnyksellä. Daisyn elämään mahtuu kaksi avioliittoa, joista molemmista hän jää leskeksi, lapsia ja lapsenlapsia, kotirouvana oloa ja työ lehden viherpalstan pitäjänä, kunnes hän päätyy viettämään eläkepäiviään Floridaan. Eniten kaikista elämänkäänteistä Daisyyn vaikuttaa työn menettäminen viherpalstan pitäjänä ja työn menetettyään hän vaipuu masennukseen.

Moni on nimenomaan tästä Shieldsin kirjasta pitänyt. Itselleni jäi olo, että pitäisi lukea useampi Shieldsin kirja, jotta tietäisin, pidänkö kirjailijasta. Luulin, etten ole lukenut Shieldsia aikaisemmin, mutta olenhan minä - ei siis ole jäänyt mieleen. Ehkä odotin, että Kivipäiväkirjat ovat kevyempää  ja enemmän hömppää luettavaa kuin ne olivatkaan. Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 3 (kirjassa rakastutaan), 15 (kirjan kansi on mielestäni ruma), 16 (en ollut kuullut kirjasta), 20 (kirjan nimi viittaa vuorokauden aikaan), 41 (kirjassa lähetetään kirjeitä) ja 44 (kirjassa joku kuolee).

Virpi Hämeen-Anttila: Suden vuosi

Minulla on uusi "lähikirjasto" :) Kotiani lähellä olevaan jumppapaikkaan oli tullut aulaan kirjahylly, jossa on enimmäkseen lehtiä ja lastenkirjoja luettavaksi, mutta myös muutamia romaaneja ja lappu, että kirjan voi ottaa mukaansa ja palautta sen sitten luettuaan. Suden vuosi on ensimmäinen, jonka sieltä lainasin kotiini ja sen jälkeen on tullut lainattua jo muutama muukin kirja sieltä. Hyllyyn saa myös viedä täydennystä ja veinkin yhden lukemani romaanin sinne jo. Todella kiva systeemi! Kirjojen vaihtuvuus näyttää ihan hyvältä eli melkein joka kerta on ilmestynyt jokin uusi kirja hyllyyn, kun muutaman kerran viikossa tuolla käyn. Ja se minun viemä kirja oli heti lähtenyt kiertoon :)

Suden vuosi on Virpi Hämeen-Anttilan esikoisteos ja siitä on tehty myös elokuva. Kirja sijoittuu yliopistomaailmaan, joka ei ole itselleni tuttu, mutta ajattelin lukiessani, että toisaalta kirja kuvaa hyvinkin rehellisesti parikymppisiä opiskelijoita ja toisaalta taasen mieleen tuli välillä, että henkilöhahmot ovat karrikoituja ja vastaavat ehkä joihinkin ennakkoluuloihin omituisista kirjallisuudenopiskelijoista. Tai ehkä karrikoituja olivat ennemminkin muut kirjan hahmot kuin opiskelijat. Kirjan päähenkilö on Sari-niminen opiskelija, joka on ihastunut opettajaansa, mutta ei ajattele ihastuksen koskaan etenevän mihinkään. Ihastuksen kohteen erottua Sari kuitenkin lähtee pikkujouluista miehen mukaan ja he päätyvät hieman myöhemmin asumaan kämppiksinä. Sari on kovin täydellisen oloinen, joka selvittää niin miesystävänsä kuin tämän teini-ikäisen tytön ongelmat ja ottaa joka tilanteessa ohjat käsiinsä. Paitsi silloin, kun Sari saa pitkästä aikaa epilepsiakohtauksen ja se onkin hänen miesystävänsä/kämppiksensä, joka joutuu toimimaan. Loppujen lopuksi kirja on melko harmitonta hömppää, vaikka odotin siltä vähän enemmän. Kivaa luettavaa kuitenkin :)

Kirjan vuoden lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 3 (kirjassa rakastutaan), 16 (en ollut ennen kuullut kirjasta) ja 17 (kirjassa juhlitaan).

Kenji Fujimoto: Diktaattorin keittiömestari

Jokunen viikko sitten kulutin aikaa tavaratalon lehtiosastolla, jossa oli myös joitakin tarjouspokkareita tyrkyllä. Ensin löytyi miehelle lahjaksi yksi pokkari ja sitten arvoin, että minkä ostaisin itselleni. Päädyin Diktaattorin keittiömestariin.
Japanilainen Kenji Fujimoto on kirjoittanut salanimellä 13 vuodesta, jotka hän vietti Pohjois-Koreassa Kim Jong-Ilin sushikokkina ja diktaattorin sisäpiirin jäsenenä. Ylellisiä ruoka-aineita haettiin pitkin maailmaa, lähipiirin jäsenet saivat upouusia saksalaisautoja ja he kiersivät diktaattorin mukana hänen huvila-alueillaan pitkin maata. Kirja kertoo yksityiskohtia edesmenneen diktaattorin elämästä, mutta tavallisen pohjois-korealaisen arjesta se ei kerro oikeastaan mitään eikä voikaan kertoa, koska Fujimoto ei ilmeisesti sitä arkea nähnyt ollenkaan. Kirja perustuu Fujimoton päiväkirjamerkintöihin ja mukana on myös valokuvia hänen Pohjois-Korean vuosilta. Kirja kertoo tapahtumista, muttei paljoakaan pohdi niiden taustoja. Joidenkin mielestä Fujimoto kirjoittaa häiritsevän ihailevaan sävyyn entisestä diktaattorista. Itseäni tämä ei häirinnyt kovin paljon, enemmän häiritsi samojen asioiden kertominen useampaan kertaan ja eksyminen merkityksettömistä pikkuasioista jaaritteluun. Diktaattorin keittiömestari on kai yhdistelmä kahdesta erikseen kirjoitetusta kirjasta ja se ehkä selittää samojen asioiden kertomisen useampaan kertaan. Joistakin pikkuasioiden jaaritteluista kyllä tykkäsinkin, kuten matsutake-sienten mainitsemisen muutamaan kertaan :) Olin tyytyväinen, että tiesin, miten arvostettuja matsutake-sienet ovat Japanissa ja että niiden hankkiminen edes säilykkeenä on voinut olla vaikeaa Pohjois-Korean diktaattorillekin.

Lukuhaasteessa tämä sopii moneen kohtaan: 1 (ruuasta kertova kirja), 2 (matkakertomus), 3 (kirjassa rakastutaan), 4 (maahanmuuttajasta kertova kirja), 10 (aasialaisen kirjoittama kirja),16 (en ollut ikinä ennen kuullut kirjasta), 17 (kirjassa juhlitaan), 26 (elämäkerta tai muistelmateos), 34 (keskustelua herättänyt kirja), 38 (jossain päin maailmaa kielletty kirja) ja 44 (kirjassa joku kuolee).

Gabriel García Márquez: Rakkautta koleran aikaan

Tämän kirjan otin lainaan vanhempieni kirjahyllystä jo kesällä ja se reissasi kanssani itäiseen Suomeen heinäkuussa, mutta en edes avannut kirjaa koko reissun aikana. Elokuun alussa yritin iltaisin lukea tätä, mutta nukahdin aina nopeasti eikä kirja edistynyt montaakaan sivua. Kunnes sitten lapsen koulu ja minun arki alkoi ja sain taas iltaisin luettua. Välillä lukeminen eteni nopeasti, mutta viimeiset sivut taas kestivät. Ehkä se kertoo jotain ajatuksistani kirjan suhteen. Ensin en oikein meinannut päästä mukaan ja viimeisistä sivuista en erityisemmin pitänyt, mutta siinä välissä tykkäsin kyllä tästä kirjasta.
Rakkautta koleran aikaan on varmaan monelle tuttu kirja, mutta minulla ei ollut tästä mitään ennakkokäsitystä. Otin kirjan lainaan, koska ajattelin sillä kuitata lukuhaasteen kohdan Nobel-voittajan kirjasta ja sen toki teenkin. Kunhan vauhtiin pääsin, niin kirja oli helppolukuinen, vaikka siinä vaihtelee nykyhetken ja menneisyyden tapahtumat. Kirjan alkupuolella kerrotaan eniten tohtori Juvenal Urbinosta, joka kuitenkin kuolee tapaturmaisesti ja sen jälkeen kirja kertoo hänen leskensä ja lesken nuoruuden rakkauden menneisyydestä ja nykyhetkestä. Tapahtumat sijoittuvat 1800- ja 1900-luvun vaihteeseen jonnekin Karibianmeren rannalle.
Lukuhaasteessa tämä sopii kohtiin: 3 (kirjassa rakastutaan), 8 (en ole aikaisemmin lukenut kirjailijan tuotantoa), 39 (Nobel-voittajan kirjoittama kirja), 41 (kirjassa lähetetään kirjeitä), 44 (kirjassa joku kuolee) ja 47 (eteläamerikkalaisen kirjailijan kirjoittama kirja).